Uudistusten ikä

Uudistusten ikä

Radikaalit uudistukset valtion pääsemiseksi epätoivoiseen sisäiseen tilanteeseen, jolla oli resonanssi kansainvälisissä suhteissa, Sultan Abdulhamid I aloitti (1774 – 89). Hän organisoi armeijan uudelleen, jonka rakenteet ja laitteet tunnistettiin, aivan oikein, liian vanhentunut. Hän alkoi myös miettiä hallinnon uudistamista. Valitettavasti vastustajia oli paljon, enimmäkseen uskonnolliset konservatiivit, jotka estivät jonkin aikaa onnistuneesti sulttaanin mielestä liian rohkeat liikkeet. Loppujen lopuksi uudistusten kannattajat voittivat. Samaan aikaan se puhkesi 1787 r. sota Venäjän kanssa (joka vei Krimin neljä vuotta aikaisemmin) ja Itävallassa, jota Turkki vastusti menestyksekkäästi. Ranskassa puhkesi vallankumous, mikä muutti nykyistä poliittista järjestystä.

Abdulhamidin seuraaja, Selim III (1789 – 1807), hän aloitti uudistukset nimeltä Nizam-i Cedid(uusi järjestys). Jälleen armeijan ja hallinnon järjestäminen sekä taloudelliset asiat saatiin järjestykseen, ja taas oli vastustajia, puhkesi feodaalisten herrojen kapinat, joiden maita uudet tilaukset ovat koskettaneet. Janissaries, jotka olivat aina tyytymättömiä, liittyivät heihin. Öljyä lisäsi tuleen Napoleonin Ranskan laajentuminen Egyptiin ja uusi sota Venäjän kanssa. Selim II heitettiin valtaistuimelta, ja sulttaanin serkku nostettiin hänen tilalleen – Mustafa IV, joka hallitsi vain vuoden, mutta hän onnistui peruuttamaan määrätyt uudistukset. Heidän tukijoitaan alettiin vainota, ja nämä, jotka selvisivät, he keskittyivät Mustafa Bayraktar -nimisen miehen ympärille, maanomistaja, ja osallistui hänen ja arvokkaan Celebi Efendin perustamaan salaliittoon. Mustafa poistettiin, ja hänen tilalleen nimitettiin nuorempi veli Mahmoud II (1808 – 39). Nimitetty suurvisiiriksi.

Bayraktar jatkoi Selim III: n aloittamia uudistuksia, samalla kun kutsutaan kokoelma voimakkaita (jotain kuin parlamentti), jonka hän pyysi hyväksymään tekonsa. Ne hyväksyttiin osittain, mutta mikään ei estänyt janissareja kaatamasta johtajaa ja estämästä sitä, ainakin jonkin aikaa, kurja uudistuksia. Sultan pysyi suhteellisen puolueettomana tässä konfliktissa, siksi hän säästeli päänsä, mutta hän ei suostunut painostukseen eikä peruuttanut kaikkia uudistuksia. Ensinnäkin hän osoittautui armottomaksi janissareille. Hän ratkaisi 1826 r. Minä korpus, johon liittyi verisiä tapahtumia, sillä sulttaani tiesi, että ne ovat jarru suunnitelluille muutoksille.

Mahmud II jatkoi uudistuksia, hän käsitteli armeijan uudelleenjärjestelyä, Maan eurooppalaistuminen sekä koulutus ja kansanterveys, ja myös maatalous. Esimerkiksi toimistojen nimiä on muutettu. Ja siis suurvisiiri oli siitä lähtien pääministeri, matto – Valtioneuvosto. Lisäksi perustettiin useita ministeriöitä, ja jopa hallituksen edustaja. Eurooppalaiset ohjaajat alkoivat kouluttaa armeijaa, ja nuoret saivat käydä vasta perustetuissa maallisissa lukioissa (toistaiseksi on ollut vain uskonnollisia). Mahmudia seurasi hänen poikansa Abdulmecid, joka hallitsi 1861 r. Hän ja hänen neuvonantajansa jatkoivat edellisen sulttaanin toteuttamia toimia, ja he tajusivat, että imperiumin perustuksia on siirrettävä, jotta se voi selviytyä, Ja niin se tapahtui. Sultan antoi määräyksen, josta uudistuskausi nimettiin tanzimat-i hayriye, eli "hyödylliset uudistukset". Siinä hän takasi yksilön perusoikeudet, ja yleinen luonnos oli samanlainen kuin eurooppalaiset standardit. Uudistukset ovat täydessä vauhdissa, ja heidän kruunun kirkkautensa otettiin käyttöön vuonna 1876 r. perustuslaki. Poliittisen myllerryksen seurauksena, joka sitten vapautettiin, Abdulhamid II otti valtaistuimen (1876 – 1909), joka ei kannattanut uudistuksia. Heidän liikkeellepaneva voima oli ns. nuoria muslimeja, puolikonspiratorinen organisaatio, joka kokoaa radikaalien uudistusten kannattajia, liberaalidemokraatit. He muuttivat sulttaanin tähän, joka lupasi hyväksyä perustuslain. Aluksi Abdulhamid piti kaikki esiintymiset ja esitteli sen heti valtaistuimen astuttua. Valitettavasti vuosi myöhemmin despotinen hallitsija hajotti parlamentin ja keskeytti perustuslain, ja parlamentarismiin tähtäävien uudistusten innoittaja, nuorten muslimien kannattaja, Hän käski murhata pääministeri Midhat Pashan. Uudistuksen aikakausi on ohi, ja Turkki seuraavaksi 30 vuosia hän ei ole nähnyt parlamenttia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *