Ilman Ataturkia

Ilman Ataturkia

Maksan kirroosi, joka johtuu kahvin ja alkoholin liiallisesta käytöstä, on johtanut 1938 r. Kemal Mustafa Atatürkin kuolemaan asti. Hänen luomansa yksipuoluejärjestelmä säilyi vuoteen 1945 r., mutta liberalisoinnista oli merkkejä aikaisemmin, vaikka sana ei välttämättä sovi Turkin suhteisiin tuolloin. Sinun täytyy ymmärtää, että tämä liberalismi vallitsi Turkissa, vain vähän rajoittanut Ataturk, joka halusi eurooppalaistaa maansa hinnalla millä hyvänsä. Kemal seuraaja presidenttinä oli hänen lähin kumppaninsa, Ismetin nykyinen pääministeri. Toisen maailmansodan aikana Saksan ja liittolaisten välillä liikkunut Turkki julisti sodan riittävän ajoissa 111 Valtakunta. Tämä mahdollisti osallistumisen Yhdistyneiden Kansakuntien perustajakokoukseen. W 1945 r. Neuvostoliitto esitti yllättäen Turkin vaatimuksia luovuttaa itäiset piirinsä (z Artvinem i Karsem) ja Bosporuksen ja Dardanellien sotilastukikohtien asettaminen Neuvostoliiton laivaston saataville. Toivottomassa tilanteessa (Neuvostoliiton sotilaallinen paremmuus), Turkki pyysi tukea länsimaissa, mikä johti monipuoluejärjestelmän käyttöönottoon. Yhdysvallat tuki Turkin valtiota niin tehokkaasti, että Neuvostoliitto oli peruuttanut vaatimuksensa.

Alkaen 1950 r. kautta 10 oikeistolainen demokraattinen puolue oli vallassa vuosia, jonka hallinnon aikana valtion ja kirkon väliset suhteet paranivat, ja statismi väheni. Uusi presidentti Celal Bayar vuonna 2 vuosia vallanoton jälkeen se johti Turkin sisällyttämiseen Naton rakenteisiin. Vuokranantaja Adnan Menderesistä tuli pääministeri. Vuosikymmenelle oli ominaista korruptio ja demoralisointi sekä yleinen talouskriisi, jonka sotilasryhmä lopulta katkaisi, joka toteutti vallankaappauksen. Menderes ja kaksi ministeriä maksoivat siitä henkensä (siellä oli oikeudenkäynti), mutta seuraavat vuodet toivat heille kuolemanjälkeisen kuntoutuksen. Patch 60. i 70. jolle on ominaista vasemmistolaisten akateemisten nuorten poliittinen näyttämö ja monet mielenosoitukset, protestoi Vietnamin sodan aikana amerikkalaisten joukkojen sijoittamista vastaan ​​Turkissa. Mutta tällä kaudella tapahtui myös talouskasvua ja aiemmin unohdetun kylän elinolojen parantumista.

W 1974 r., pääministeri Ecevitin puolesta, Kyproksen saarella tapahtui lasku, jonka alue on pitkään ollut tulipalo Turkin ja Kreikan suhteissa. Syynä oli se, että saaren kreikkalaiset asukkaat julistivat sen liittymään Kreikkaan. Konfliktia ei kuitenkaan ratkaistu Turkin tai Kreikan hyväksi, ja Kypros on edelleen jaettu näiden kahden maan välillä tähän päivään asti.

Vuosien lopulla 70. terrorin aikakausi on tullut Turkissa, mikä oli vastaus vasemmisto- ja oikeistomiljojen mielenosoituksiin, jotka taistelivat toisiaan kaupunkien kaduilla. Helmikuussa 1979 r. erään liberaalin turkkilaisen päivälehden toimittaja tapettiin salamurhaajan toimesta, ja ehkä ei olisi mitään kiinnostavaa, jos ei sanoa, että hän oli pommikone Mehmet Ali Agca, mahdollinen tappaja Johannes Paavali II. Läpi vuoden 1979 taistelevampia taisteluja käytiin, lakot ja terrori-iskut. Poliitikot alkoivat kuolla, ja uhrien kokonaismäärä ylitti 5 tuhat. Armeija lopetti anarkian jälleen, mitä tapahtui syyskuussa 1980 r. Kenraali Evren valittiin presidentiksi, tilanne rauhoittui yön yli. Kaksi vuotta vallankaappauksen jälkeen hyväksyttiin uusi perustuslaki, yhteiskunta hyväksyi kansanäänestyksessä.

Todellinen demokratia alkoi menestyä vasta vuosien puolivälissä 80., kun armeija antoi siviilien hallituksen ruoriin, ja Turkki alkoi siirtyä lähemmäs Eurooppaa nopeasti. Taloustieteilijä ja myöhemmin pääministeri ja presidentti (hänen perustamansa Isänmaan puolueen puolesta), merkittävä poliitikko Turgut Ozal, kehitti uudistuspaketin, aloittaen näin "taloudellisen ihmeen", mikä johti valtion oikealle tielle. Joka tapauksessa uudistukset toteutettiin jo sotilasvallan aikoina. Vuosien puolivälistä 80. Turkki alkoi kokea matkailubuumi, seurauksena maan turistialueiden ja köyhän Keski- ja Itä-Anatolian välinen ero syveni. Tämän vuosikymmenen loppupuolella väestö alkoi valittaa hallitsevasta Isänmaan puolueesta, mutta silti Ozal jäi 1989 r. tasavallan presidentti. Hän ei kuitenkaan nähnyt seitsemän vuoden toimikautensa loppua, koska v 1993 r. Helmikuussa 1991 r. Amerikkalaiset joukot tulivat Irakiin, mikä oli vastaus Irakin armeijan hyökkäykseen Kuwaitiin. Turkki aloitti konfliktin, ja sosiaalidemokraattiset johtajat matkustivat jopa Bagdadiin piristämään Irakin diktaattoria. Mutta presidentti Ozal päätti työskennellä amerikkalaisten kanssa, tarjoamalla heille lentokenttä Adanan lähellä ja keskittämällä osa Turkin armeijasta Irakin rajalle. Tämän seurauksena Turkki pystyi vastustamaan kurdien valtion luomista Pohjois-Irakiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *